Olen tyhjä canvas - elämän näyttämö
Kankaalle piirtyy
värejä - tummia, vaaleita, kirkkaita
muotoja - pyöreitä, soikeita, pitkulaisia
hahmoja - ihmismäisiä, eläviä, kuolleita
Pensseleinä tunteet, ajatukset, sanat, teot
Tyhjyydestä nousee se, minkä kuuluu nousta
Se elää hetken - lyhyen tai pitkän - niin kauan kuin on tarpeen
Syksyn lailla se kuolee, kun on aika kuolla
Se palaa takaisin tyhjyyteen, joka minä myös olen
Vain piirtyäkseen uudelle kankaalle
Jossain, jonain päivänä, jonkun taiteilijan luomana
Olen yhtä sen kanssa - nyt
torstai 6. joulukuuta 2018
sunnuntai 2. joulukuuta 2018
Tulipalo savupiipussa
Polte kurkussa.
Mikä haluaa tulla ilmaistuksi
jää kurkkuun.
Tunteet haluavat.
Syvälle kehoon tungetut tunnemuistot,
jotka odottavat kiihkeästi
purkautumistaan - orgasmiaan.
Ne vetävät mielialan alas,
luovat masennuksen.
Tulipalo savupiipussa.
Löytävätkö tunteet ilmaisuväylänsä
vai palaako koko talo?
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)